Orimattilan Pennalassa tehdään valtaosa suomalaisten rakennusten kattotiilistä

Perusteellinen testaaminen, läheltä tuodut raaka-aineet ja prosessin aikainen kierrätys takaavat kattotiilille pitkän käyttöiän ja pienen hiilijalanjäljen. Tiilitehtaan työntekijät kertovat, miten Ormax-kattotiilten kehitys ja tuotanto toimii.
Orimattilan Pennalassa tehdään valtaosan suomalaisten rakennusten kattotiilistä

Juha Hirvonen seisoo tehdashallin sillalla seuraamassa, miten robotti pakkaa kattotiiliä ensin kuuden kappaleen nippuihin ja sen jälkeen isompiin pinoihin. Kone pakkaa niput tiukasti nauhasidonnalla ja vasta kymmenien tiilten iso paali saa muovikääreen kuljetusta varten. Tällä pakkaustavan muutoksella pystyttiin vähentämään vuosittaista muovijätteen määrää useilla tonneilla.

Tämä on yksi askel kattotiilen hiilijalanjäljen pienentämisessä. Niitä Hirvosen johtamalla Ormax -kattotiilitehtaalla Orimattilan Pennalassa on tehty useita viimeisten vuosien aikana. Tuotekehitys ja testaus on jatkuvaa. Kaikki vaiheet raaka-aineiden hankinnasta varsinaiseen tiilen valmistukseen, kuljetukseen ja ladontaan ovat suurennuslasin alla, kun pohditaan, miten tiilikatosta saadaan vieläkin kestävämpi ja prosessista ympäristöystävällisempi.

– Pennalan tehdas on konsernin uusin, joten tänne on ollut luontevaa keskittää uusien menetelmien testausta ja kokeilua, kertoo BMI:n pohjoismaisesta betonitiilituotannosta ja tehtaista vastaava Teemu Ahola.

Tiilen valmistus

Tuotantoon tuleva kattotiili testataan useassa eri maailmankolkassa

Juha Hirvonen tuli käynnistämään tehdasta yli 20 vuotta sitten, jolloin Ormaxin kattotiilien tuotanto siirtyi Pennalaan – pitkälti hyvän hiekan perässä. Kehitys ei ole sen jälkeen pysähtynyt hetkeksikään.

– Kaikki tuotantoon otettavat tiilet testataan huolellisesti laboratorio-olosuhteissa, jotta tuotteidemme pitkä käyttöikä varmistetaan haastavimmissakin sääolosuhteissa, Hirvonen kertoo.

Pennalan tehdas osallistuu aktiivisesti koko kansainvälisen konsernin tuotekehitykseen toimimalla koeajotehtaana.

– Teemme täällä paljon esimerkiksi maali- ja lujuustestejä, Juha Hirvonen kertoo.

Pääosa resepti- ja tuotekehityksestä tapahtuu Saksassa BMI:n omassa kehityslaboratoriossa.

Tiilen käyttöä simuloivia testausasemia on ripoteltu eri puolille maailmaa, jotta kaikki valmistukseen otettavat kattotiilet tulisi testattua erilaisissa ja myös äärimmäisissä olosuhteissa paahtavan kuumasta paukkupakkasiin ja monsuunisateista jäätävään tihkuun.

Kattomateriaalin valinta rakennusta suunniteltaessa tai tilattaessa pohjautuu käsityksiin katon ja materiaalin kestävyydestä, esteettisyydestä ja ympäristövaikutuksista. Tiilikaton valintaa puoltavat hiljaisuus, arvokas ulkonäkö, pitkäikäisyys ja ympäristöystävällisyys.

Tällä hetkellä Ormax-kattotiilten tuotekehitystä ohjaavat ympäristötietoisuus, energiatehokkuus, ja muuttuvat sääilmiöt. Tulevaisuuden kattotiilet tulevat olemaan kevyempiä ja ekologisempia.

Jo nyt ero on huomattava, kun Hirvonen nappaa Pennalan tehtaan pinosta Aerlox-tiilen ja ojentaa sen verrattavaksi kauemmin tuotannossa olleisiin tiiliin. Tuntee heti, että asentajalle on luvassa normaalia kevyempi urakka, kun kyse on Aerloxin latomisesta.

Ormax Aerlox on 15 prosenttia perinteistä kattotiiltä kevyempi, mikä tarkoittaa noin tuhat kiloa vähemmän painoa kahdensadan neliön kokoisella katolla. 

Pennalassa valmistetaan kolmen eri profiilin betonikattotiiliä. Ormax, Evo ja Aerlox kulkevat kahdella eri liukuhihnalla, sillä harja- ja päätyreunatiilille on omat linjastonsa. Jälkimmäisissä tarvitaan hieman enemmän käsityötä.

Tahti on silti siinäkin kova. Ormax tuottaa valtaosan Suomen kattotiilistä. Vientiä on Pennalasta lisäksi Baltiaan ja pohjoismaihin.

Ormax tuottaa valtaosan Suomen kattotiilistä

Suomalaisten kattotiilien raaka-aineena on suomalainen hiekka

Pääosa Pennalan tiilten raaka-aineista tulee Orimattilasta tai naapurikunnista. Kaikki tiiliin käytettävä hiekka on kotimaista. Tuotannossa hyödynnetään myös sadevettä. Lisäksi tiilenteossa syntyvä jätevesi käytetään uudelleen betonimassan valmistuksessa.

– Tiilen tuotannon ja käyttöaikainen hiilijalanjälki on jopa 50 prosenttia alhaisempi kuin pellillä, kertoo Teemu Ahola.

Myös käyttöikänsä päässä oleva tiilikatto voidaan uusiokäyttää. Sekä käytetyt kattotiilet että valmistusprosessissa sivuun nostetut hylkytiilet, samoin kuin ylijäävä hylkymassa, voidaan kierrättää teiden pohjiin tai muuhun maanrakennukseen. Siinä ne muodostavat erittäin kantavan, mutta kuitenkin vettä läpäisevän rakenteen.

– Muuta jätettä ei täällä juuri sitten synnykään, sanoo Teemu Ahola.

Jokainen tiili läpivalaistaan ennen käyttöä

Kattotiilien valmistus voidaan jakaa karkeasti kahdeksaan osaan: massan valmistus, tiilenteko tiilikoneella, ensimmäinen maalaus, karkaisu, muotin erotus, laadunvarmistus, toinen maalaus ja pakkaus.

Kriittisin vaihe on betonimassan valmistaminen ja puristaminen muoteille. Jos siinä vaiheessa jotain menee pieleen, tiiltä ei voi myöhemmin korjata. 

Siksi keskellä tehdashallia seisoo sininen, neliön mallinen torni, Pennalan erikoisuus. Se on röntgenlaite, jonka läpi tiililinjasto kulkee ennen pintakäsittelyvaihetta.

Jokainen Orimattilan tehtaalla tuotettu lapetiili läpivalaistaan röntgenillä. Näin voidaan varmistua, että paitsi tiilen ulkonäkö, myös sen runko on laadukas. Menetelmä on ainutlaatuinen ja tiettävästi käytössä ainoastaan Suomessa, Orimattilan Pennalan tehtaalla.

Sadasosasekunneissa laite läpivalaisee tiilen ja mittaa sen tiheyden. Jos tiili ei täytä vaatimuksia, automaatti vetää sen sivuun linjastolta ja iso vasara iskee sen rikki. Hylkytiilet ohjataan omaa liukuhihnaansa pitkin kierrätykseen.

– Kone tekee näissä vaiheissa tarkempaa ja nopeampaa työtä kuin ihminen. Vanhalla tehtaalla laadunvalvonnassa rupesi kyllä tuntien jälkeen silmät luppaisemaan, kun monta tuntia luki tiilenpäitä, naureskelee Hirvonen.

Yleisesti Suomen katto alalla on tiedossa, että kattotiilien käyttöikä on jopa 50–70 vuotta, jos välissä tehdään muutama huoltomaalaus.

– Juuri pitkäikäisyys laskee tiilikaton käytönaikaisen hiilijalanjäljen niin paljon pienemmäksi kuin esimerkiksi peltikaton, Teemu Ahola sanoo.